Koiran lonkkanivelen kehityshäiriö, lonkkadysplasia

Esa Eskelinen, ELL

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri

  Evidensia Tammisto

Koiran lonkkanivelten kehityshäiriötä eli lonkkadysplasiaa esiintyy erityisesti suurilla, nopeasti kasvavilla koiraroduilla. Lonkkadysplasiaa esiintyy myös pienemmillä koiraroduilla ja kissoilla. Perintötekijöillä on suuri osuus lonkkadysplasian kehittymiselle, mutta myös ruokinnallisilla tekijöillä on vaikutusta. Yliruokinta, pennun lihavuus, altistaa lonkkavian kehittymiselle. 

Lonkkadysplasian syntymisessä tyypillistä on lonkkanivelen epänormaali löysyys: nivelkapseli ja reisiluun pään side ovat epänormaalin löysät, jolloin lonkkamaljakko ja reisiluun pää eivät pysy toisiaan vasten. Tällöin sekä reisiluun pään että lonkkamaljakon muovautuminen oikean muotoiseksi häiriintyy: lonkkamaljakko jää matalaksi ja reisiluun pää ei kehity pyöreäksi. Joskus nivelen löysyys on niin suurta, että reisiluun päät ovat suurimman osan aikaa poissa kuopistaan: osittainen sijoiltaanmeno eli subluksaatio.

Lonkkadysplasian oireet

Koirilla lonkkanivelten kehityshäiriöt ja nivelrikko sen seurauksena on yleinen vaiva. Nivelrikon syntymiseen johtavat kehityshäiriöt (dysplasia) alkavat kyynär- ja lonkkanivelissä jo 3,5 – 5 kk iässä. Tuolloin koira on vielä yleensä täysin oireeton, pentu liikkuu ja leikkii normaalisti. Röntgentutkimuksella ja tunnustellen voidaan kuitenkin todeta nivelissä muutoksia, jotka luotettavasti ennustavat lonkkadysplasia ja nivelrikon kehittymisen. Tällaista tutkimusta suositellaan kaikille 4 – 5 k ikäisille koiranpennuille, jotka ovat lonkkadysplasialle altista rotua (mm. saksanpaimenkoira, labradorinnoutaja, kultainen noutaja, rottweiler, tanskandoggi, berninpaimenkoira, bernhardinkoira).

Ongelman varhainen toteaminen on tärkeää, koska on olemassa leikkaushoitoja, jotka voivat kokonaan estää dysplasian ja nivelrikon kehittymisen, kun ne suoritetaan nuorelle, 5 – 6 kk ikäiselle koirapotilaalle. 

Koiranomistajan mielestä saattaa tuntua oudolta ajatus siitä, että leikkaushoito suoritetaan täysin normaalisti liikkuvalle ja leikkivälle pennulle. Peruste leikkaushoidolle on kuitenkin tieteellisesti todistettu ja yksinkertainen: nivelrikko voidaan estää vain jos ongelmaan (dysplasia) puututaan ennen kuin nivelrikko on aiheuttanut rustovaurioita. Alkuun päästyään nivelrikkoa etenee ja oireet pahenevat. Lääkehoidolla nivelrikon oireita voidaan lieventää ja nivelrikon etenemistä mahdollisesti hidastaa, mutta nivelrikkoa ei voida parantaa. Sen vuoksi on järkevää ja lemmikkiemme edun mukaista kaikin keinoin pyrkiä estämään nivelrikon synty.

Lonkkien kehityshäiriö, lonkkadysplasia alkaa antaa oireita tavallisimmin n. 5 kk iästä alkaen: ylösnousu ja liikkeelle lähtö voi olla jäykkää. Koira voi olla myös haluton liikkumaan ja lonkan ja reiden lihaksisto on usein heikosti kehittynyt. Myös takajalkojen ojentaminen voi olla puutteellista, jolloin koira liikkuu pyllyään pyörittäen. Koiran liikkuessa lonkkanivelestä voi kuulua myös ääntä ("kliksahdus"), kun reisiluun pää tulee pois lonkkamaljakosta ja menee sinne takaisin.

Lonkkadysplasian hoito

1) Ei-kirurginen hoito:

Kun kasvavalla koiralla todetaan lonkkadysplasia, on ruokintaan syytä kiinnittää huomiota. Kasvava koira on varminta ruokkia niin, että (lähes) koko ravinto on hyvälaatuista kasvavan koiran ruokintaan tarkoitettua täysravintoa. Tällaisen täysravinnon lisäksi koiralle ei saa antaa kalkkia tai vitamiineja. Säännöllinen maitotuotteiden antokaan ei ole hyväksi. Ruokaa annetaan sellainen määrä, että koira pysyy hoikkana.

Säännöllinen liikunta on suositeltavaa. Liikunnan määrä arvioidaan yksilöllisesti koiran vasteen mukaan. Liikuntaa on vähennettävä, jos koiran lonkat ovat liikuntasuorituksen jälkeisen levon jälkeen erityisen jäykät ja kipeät. Uiminen on hyvä liikuntamuoto, koska uidessa niveliin kohdistuu vain vähän painorasitusta ja uiminen edistää lihaksiston kehittymistä ja nivelten liikkuvuutta. Nivelvaivaiselle suositeltavia liikuntamuotoja ovat myös liikkuminen pehmeällä alustalla, vaihtelevassa maastossa ja heinikossa. Riehumista ja säntäilyä on sen sijaan syytä välttää.

Tulehduskipulääkkeitä käytetään yleisesti lonkkadysplasian hoidossa. Tulehduskipulääkkeet vähentävät lonkkien kipua ja helpottavat liikkumista.

Nivelrustoa suojaavat aineet ovat myös yleisesti käytössä dysplasian hoidossa. Nämä aineet (Na-pentosan polysulfaatti, glukosamiini ja kondroitiini) edistänevät jonkin verran rustovaurion paranemista estänevät jonkin verran nivelrikon syntyä.

2) Kirurginen hoito:

Kirurginen hoito on aiheellista joillakin dysplasiasta kärsivillä yksilöillä.

Häpyluun ruston lämpöluudutus, JPS = juvenile pubic symphysiodesis.

Jos nuorella, alle 20 viikon ikäisellä koiranpennulla havaitaan lonkkadysplasian oireita ja/tai jos eläinlääkärin tekemässä tutkimuksessa todetaan lonkkanivelten löysyyttä (= reisiluut tulevat epänormaalisti ulos lonkkamaljakoista), saattaa olla aiheellista suorittaa pennulle häpyluun ruston lämpöluudutus. 

Lämpöluudutus –leikkauksessa lantion ala-etuosan, häpyluun, keskiviivassa oleva kasvurusto tuhotaan lämpökäsittelyllä ja näin häpyluun kasvu estyy. Kun lantio muuten jatkaa kasvuaan, seurauksena on lonkkamaljakoiden kääntyminen n. 20 astetta reisiluun pään päälle, jolloin reisiluu pysyy paremmin maljakossaan JPS –leikkaus on melko nopea suorittaa. JPS –leikkaus on koiranpennulle varsin kivuton. Kipulääkkeitä tarvitaan leikkauksen jälkeen vain parin päivän ajan. Liikuntaa rajoitetaan kahden viikon ajan.

Tutkimustiedon mukaan JPS –leikkaus sopii alle 20 viikkoiselle koiranpennuille, joilla lonkkanivelten muutokset eivät ole kovin suuret.  Koiran kasvettua täysi-ikäiseksi reisiluiden päät pysyvät paremmin lonkkamaljakossa ja nivelrikon kehittymisen todennäköisyys pienenee. Sen sijaan pennuilla, joilla lonkkanivelten muutokset ovat suuret tai lonkkanivelet ovat lähes sijoiltaan (subluksaatio), JPS –leikkaus ei tuo apua. Hitaasti kasvun myötä tapahtuva lonkkamaljakoiden kääntyminen ei auta vaikeasti kehityshäiriöistä lonkkaniveltä, vaan lonkkamaljakon asento on käännettävä DPO –leikkauksella. 

Lonkkamaljakon kääntöleikkaus, (DPO = double pelvic osteotomy).

DPO -leikkaus soveltuu potilaalle, jonka lonkkanivel on huomattavan löysä,  mutta lonkkamaljakossa ja reisiluun päässä ei ole röntgenmuutoksia.  DPO on suoritettava nuorella, alle 6 kk iällä:

• reisiluun pään ja lonkkamaljakon kasvu on kesken, jolloin nämä rakenteet muovautuvat DPO leikkauksen jälkeen ja on mahdollista saada terve lonkkanivel
• luu on pehmeää, jolloin lonkkamaljakko on käännettävissä. Vanhemmilla koirilla voidaan suorittaa vastaava leikkaus, TPO, jossa lantion häpy- ja suoliluun lisäksi joudutaan katkaisemaan myös istuinluu.
• DPO voidaan suorittaa molemmille puolille samalla kertaa. Näin usein joudutaankin tekemään, koska odottaessa leikkaamaton löysä lonkkanivel saataisi vaurioitua

DPO -leikkauksessa lonkkamaljakkoa käännetään n. 20 astetta ulospäin reisiluun pään päälle, jolloin reisiluu pysyy paremmin kuopassaan. Lonkkamaljakon kääntämiseksi häpyluun haara ja suoliluu katkaistaan ja suoliluu käännetään uuteen asentoon erikoislevyllä ja ruuveilla. Kyseessä on siis vaativa, invasiivinen leikkaus, johon voi liittyvä komplikaatioita (mm. verenvuoto, hermovaurio).  Nuorella koiralla luu on pehmeää, ruuvien irtoaminen luusta on mahdollista. Tämän estämiseksi koiranpennun liikkumista on rajoitettava 3 viikon ajan:

• liikunta taluttimessa 3 x 10 min päivässä, vain tarpeilleen
• hyppiminen, liukastelu ja riehuminen on estettävä
• koirapotilaalle on hyvä järjestää huone, jossa on vain patja lattialle, että koira ei pääse loukkaamaan itseään
• leikkauksen jälkeen potilas on nopeasti kivuton ja haluaisi jatkaa leikkimistä ja loikkimista. Tämän vuoksi potilaan liikkumista on käytännössä mahdollista rajoittaa vain siten, että koirapotilaalle annetaan suun kautta rauhoittavaa lääkitystä 3 viikon ajan. Tämä lääke ei aiheuta riippuvuutta ja on muutenkin turvallinen.

Lonkkaproteesin asentaminen.

Lonkkaproteesin asentaminen on tehokas keino palauttaa koiran kipeään, nivelrikon tuhoamaan lonkkaniveleen normaali, kivuton toiminta ja liikkuvuus. Hyvä tai erinomainen hoitotulos on odotettavissa yli 95 %:ssa lonkkaproteesileikkauksista. 

Komplikaatioita esiintyy n. 3 – 5 % lonkkaproteesipotilaista. Tavallisimmat komplikaatiot ovat lonkkaproteesin sijoiltaanmeno, proteesin osien irtoaminen ja infektio. 

Lonkkaproteesileikkauksessa reisiluun pää ja kaula poistetaan ja tilalle laitetaan metallinen proteesi. Myös lonkkamaljakko poistetaan ja tilalle laitetaan muovinen kuppi. 

Röntgenkuva ennen leikkausta.
Vasemman lonkkanivelen vieressä näkyy kaksi valkeaa
palloa, joiden välinen etäisyys on 10 cm.

Röntgenkuva lonkkaproteesileikkauksen jälkeen.

Röntgenkuva lonkkaproteesileikkauksen jälkeen.

Leikkauksen jälkeen toipuminen on nopeaa. Erityistä fysioterapiaa ei yleensä tarvita. Liikunta taluttimessa leikkauksen jälkeen 2 kk ajan. 

Tästä linkistä näet videolla kuinka  50 kg -koira kävelee vaivattomasti 16 h lonkkaproteesileikkauksen jälkeen:   https://youtu.be/_QnNePKZpx8

Nykyisin käytössä oleva sementitön lonkkaproteesi voidaan asentaa myös nuorelle, kasvavalle koiralle jo noin 10 kk iässä. Tavallisimmat syyt lonkkaproteesin asennukseen nuorella iällä ovat lonkkanivelen kehityshäiriö eli lonkkadysplasia sekä reisiluun pään kasvulinjan murtuma.

Reisiluun pään ja kaulan poisto.

Tämä leikkaushoitoa käytetään vaikea-asteisen lonkkadysplasian hoitoon, jos lonkaproteesi –leikkaus ei ole taloudellisista syistä mahdollinen. Nivelrikkoisen tai sijoiltaan menneen lonkkanivelen reisiluun pää ja kaula poistetaan. 

Leikkaus yleensä helpottaa kipua, mutta hoitotulos ei ole ennustettavissa. Se voi olla kohtuullisen hyvä mutta myös huono. Leikkauksen jälkeen raaja jää lyhyemmäksi ja lonkkamaljakon ja reisiluun yläosan välille muodostuu nuijamainen valenivel. Leikkauksen jälkeen toipumisaika on melko pitkä ja tarvitaan tehokasta fysioterapiaa,  liikuntaa ja venyttelyä, että valenivelen liikkuvuus tulisi kohtuulliseksi. 

Pectineus –lihaksen katkaisu.

Reiden sisäpinnalla olevan pektineus -lihaksen katkaisun on sanottu lievittävän kipuoireita. Selvää tutkimusnäyttöä tästä ei ole. Sen sijaan useissa tutkimuksissa on todettu, että pektineus –lihaksen katkaisulla ei ole pitkäaikaista oireita lievittävää vaikutusta eikä lihaksen katkaisu estä nivelrikon kehittymistä.